Juho Mäenpää, Toimittaja, erikoisjutut.
Peili kylpyhuoneessa näyttää saman näkymän joka aamu: rivi puoliksi käytettyjä ripsivärejä, joista yksikään ei selvinnyt eilisillan saunan höyrystä tai järveen pulahtamisesta ehjänä. Lopulta hakukenttään kirjoitetaan sama lause moneen kertaan: mikä ripsiväri oikeasti kestää vettä, eikä vain väitä kestävänsä.
Yksi hyödyllinen fakta heti alkuun: sana ’vedenkestävä’ ei ole EU:ssa lakisääteisesti määritelty kosmetiikkatermi. Kaksi eri pakkausta, joissa molemmissa lukee sama sana, voivat kestää aivan eri tavalla vedessä, hiessä tai kyynelissä. Tämä opas käy läpi, mistä kestävyys oikeasti syntyy, miten pakkausmerkinnän lukee kuin ammattilainen ja miten omin silmin arvioi, kestääkö tuote sen minkä lupaa.
- Vedenkestävyys ja hikoilunkestävyys ovat kaksi eri asiaa: toinen testataan upottamalla, toinen hankaamalla, eikä tuote joka läpäisee toisen testin välttämättä läpäise toista.
- Poistotapa kertoo enemmän kuin pakkausteksti: jos ripsiväri lähtee vasta öljypohjaisella poistoaineella, kyseessä on todennäköisesti aidosti filmiä muodostava, vedenkestävä kaava.
- ’Vedenkestävä’ ei ole säädelty termi EU:ssa: pakkauksen sana ei takaa yhtenäistä testiä, joten omakohtainen kotitesti kertoo enemmän kuin markkinointiteksti.
Miksi vedenkestävä ripsiväri on hankalampi tuote kuin luulet
Ripsiväri joutuu kestämään enemmän kuin melkein mikään muu meikkituote. Se altistuu kyynelnesteelle, joka on suolaista ja rasvaista, ihon omalle talille silmäluomen reunalla ja Suomessa lisäksi saunan höyrylle, pakkasen kuivalle ilmalle ja kesällä järviveden tai uima-altaan kloorille.
Kannattaa ajatella asiaa samalla tavalla kuin ulkoiluvaatteen kangasta valitessa. Yksi kangas hylkii vesipisaroita hetken, mutta läpäisee kosteuden pitkässä sateessa. Toinen on todella vedenpitävä, mutta hengittää huonommin ja tuntuu paksummalta iholla. Ripsiväreissä sama kompromissi toistuu: mitä vedenkestävämpi kaava, sitä useammin se on myös raskaampi ja vaikeampi poistaa.
Suomalaisessa arjessa tämä korostuu erityisesti saunaillan ja järveen pulahtamisen yhdistelmässä, joka on paljon vaativampi testi kuin tavallinen kesäpäivä ulkomailla. Moni tuote, joka on suunniteltu ja testattu leudommassa ilmastossa, ei kestä höyryä ja kylmää vettä peräkkäin samalla tavalla.
Mistä vedenkestävyys oikeasti syntyy
Vedenkestävä ripsiväri perustuu ainesosiin, jotka muodostavat ripsen pinnalle ohuen, joustavan kalvon. Tyypillisesti kaavassa on vahoja, kuten karnaubavahaa tai mehiläisvahaa, sekä silikonipohjaisia polymeerejä, jotka hylkivät vettä fysikaalisesti samalla tavalla kuin autonpesun jälkeinen vahakerros hylkii sadevettä.
Pigmentti on kiinnittynyt tähän kalvoon, ei suoraan ripsen pintaan. Kun kalvo pysyy ehjänä, väri pysyy paikallaan. Kun kalvo rikkoutuu, esimerkiksi hankaamalla silmää, väri lähtee mukana pieninä hiutaleina, mikä selittää tutun mustan murun poskella iltapäivällä.
Jotkin kaavat käyttävät myös haihtuvia silikoneja, jotka kuivuessaan jättävät jälkeensä tiiviimmän, joustamattoman kalvon. Tämä selittää, miksi osa vedenkestävistä väreistä tuntuu jäykemmältä ja voi hilseillä pitkän päivän jälkeen, vaikka väri itsessään ei ole lähtenyt.
Pakkausmerkinnän lukeminen kuin kemisti
Pakkauksen etusivun sana ei kerro paljoa, mutta ainesosaluettelo kertoo enemmän. Kannattaa etsiä listalta dimetikonikopolyolia tai muita ’-silaani’ tai ’-silikoni’ päätteisiä yhdisteitä, jotka viittaavat filmiä muodostavaan teknologiaan. Vahoista karnaubavaha ja kandelillavaha ovat tyypillisiä vedenkestävissä kaavoissa.
Sana ’water resistant’ ja sana ’waterproof’ eivät tarkoita samaa, vaikka molemmat käännetään suomeksi usein samalla tavalla. Vain jälkimmäinen viittaa yleensä kaavaan, joka on suunniteltu kestämään upotusta, ei pelkkää kosteutta ilmassa. Koska termiä ei säädellä EU:n kosmetiikka-asetuksessa yhtenäisesti, sanavalinta on markkinointiosaston päätös, ei laboratoriotulos.
Terveyskirjasto (Duodecim) muistuttaa yleisessä ihonhoito-ohjeistuksessaan, että kosmetiikan pakkausmerkinnät kannattaa lukea ainesosalistan kautta eikä pelkän myyntiväittämän perusteella, erityisesti jos silmänympärys on herkkä.
Levitystekniikka, joka ratkaisee lopputuloksen
Sama tuote voi kestää kahdella eri käyttäjällä täysin eri tavalla, ja suurin syy on levitystekniikka, ei kaava.
Ripset kannattaa olla täysin kuivat ja rasvattomat ennen levitystä. Jos silmänympärystä on rasvattu voiteella juuri ennen meikkiä, kalvo ei tartu yhtä hyvin, ja irtoaa herkemmin heti ensimmäisestä hikoilusta tai kosteudesta.
Harjaa kannattaa liikuttaa siksak-liikkeellä juuresta kärkeen, ei vain vetää suoraan ylös. Tämä levittää kaavan tasaisemmin ja vähentää paakkuuntumista, joka usein hilseilee irti ensimmäisenä.
Jos toinen kerros lisätään, sen tulee tapahtua vasta kun ensimmäinen on täysin kuivunut, yleensä noin minuutin kuluttua. Liian aikaisin lisätty toinen kerros sekoittuu ensimmäiseen ennen kuin kalvo on ehtinyt muodostua, jolloin lopputulos on paksumpi mutta ei kestävämpi.
Virheet, joita lähes jokainen tekee
Yleisin virhe on liika kerrostus. Ajatus siitä, että kolme kerrosta kestää paremmin kuin yksi, pitää harvoin paikkansa. Paksu kerros halkeilee helpommin ja hilseilee pieninä murusina päivän aikana, kun taas ohut, hyvin kuivunut kerros pysyy ehjänä pidempään.
Toinen virhe tapahtuu poistovaiheessa. Vedenkestävä kalvo ei irtoa tehokkaasti tavallisella vedellä tai mikään-eivät-tartu-tyylisellä mikrokuituliinalla. Jos ripsiä hangataan voimakkaasti saadakseen värin pois, tämä rasittaa ripsien tyveä ja voi pitkällä aikavälillä heikentää ripsien kasvua. Öljypohjainen poistoaine, joka annetaan vaikuttaa hetken ennen pyyhkimistä, on kalvolle luontevampi tapa purkautua.
Kolmas virhe on olettaa, että sama tuote sopii sekä arkeen että saunailtaan tai uintiin. Kevyempi, helpommin poistuva kaava riittää useimpina päivinä, kun taas raskaampi kaava kannattaa säästää tilanteisiin, joissa altistus vedelle on todella suurta.
Kolme kotitestiä, joilla arvioit tuloksen itse
Pakkausväitteen sijaan tulosta voi arvioida kolmella yksinkertaisella tavalla.
Ensimmäinen on kyyneltesti: silmiä voi ärsyttää kevyesti esimerkiksi sipulia pilkkoessa ja katsoa, valuuko väri alaluomelle. Toinen on saunatesti: värin levittäminen ennen tavallista saunahetkeä ja tarkkailu, säilyykö väri höyryn jälkeen ehjänä vai muuttuuko se tahmeaksi. Kolmas on uintitesti: pään kastaminen veteen lyhyesti ja tarkistus, onko väriä valunut poskelle.
Jokainen testi kannattaa tehdä erikseen, sillä tuote voi läpäistä yhden mutta ei toista. Hikoilunkestävyys testataan yleensä hankaamalla, kun taas vedenkestävyys testataan upottamalla, ja nämä ovat kaksi eri fysikaalista rasitusta kalvolle.
Jos värin reunat pysyvät siistinä kaikissa kolmessa testissä useamman käyttökerran ajan, tuote todennäköisesti vastaa lupaustaan. Tulokset voivat vaihdella yksilöllisesti ihon rasvaisuuden ja ripsien rakenteen mukaan.
Mikä on markkinointia ja mikä on todellista
Väitteet kuten ’24 tunnin kesto’ tai ’kliinisesti testattu’ kuulostavat tarkoilta, mutta niiden takana oleva testiasetelma vaihtelee valmistajan mukaan eikä ole julkisesti tarkastettavissa samalla tavalla kuin esimerkiksi lääkkeen kliininen tutkimus. Yksi vuoden 2021 Journal of Cosmetic Science -lehden katsaus totesi, että kuluttajakosmetiikan kestävyysväitteiden testiolosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri valmistajien välillä, mikä tekee suorasta vertailusta hankalaa pelkän pakkaustekstin perusteella.
Sen sijaan ainesosalistalla näkyvät filmiä muodostavat yhdisteet ja vahat ovat todennettavissa olevaa tietoa, joka ei riipu markkinointiosaston sanavalinnoista. Myös hinta ei ole luotettava mittari: kalliimpi tuote ei automaattisesti sisällä vahvempaa kalvonmuodostajaa, ja tarjouksessa oleva edullisempi vaihtoehto voi ainesosiltaan vastata kalliimpaa.
Kannattaa suhtautua epäillen erityisesti lukuihin, joita ei voi itse tarkistaa, kuten prosenttimääriin ’pidempi kesto’ ilman vertailukohtaa.
Herkät silmät ja milloin kysyä apteekista
Silmänympärys on ihon ohuinta aluetta, ja vedenkestävät kaavat sisältävät usein enemmän filmiä muodostavia ainesosia kuin tavalliset ripsivärit, mikä voi joillakin lisätä ärsytyksen riskiä. Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiatunnus-merkintä kertoo, että tuote on arvioitu hajusteettomaksi ja vähemmän herkistäväksi, mikä voi olla hyödyllinen tieto herkkäihoiselle silmänympärykselle, vaikka merkintä ei koske itse vedenkestävyyttä.
Jos silmät kirvelevät, punoittavat tai kutisevat toistuvasti tietyn tuotteen käytön jälkeen, apteekin farmaseutti osaa yleensä neuvoa, sopiiko kyseinen kaava herkälle iholle vai kannattaako vaihtaa hajusteettomaan vaihtoehtoon. Suomessa apteekki on perinteisesti ollut ensimmäinen paikka, johon käännytään ongelmaihon kysymyksissä, eikä pelkkä hyllyvalikoima kerro kaikkea sopivuudesta.
Jatkuva tai voimakas ärsytys on aina syy lopettaa tuotteen käyttö ja tarvittaessa hakeutua lääkärin arvioon, sillä yleinen ihonhoito-ohje ei korvaa yksilöllistä arviota.
Tiivistelmä
Vedenkestävä ripsiväri ei ole yksi yhtenäinen kategoria, vaan kirjo eri tavoin toimivia kaavoja, joiden kestävyys riippuu vahoista ja polymeereistä, ei pakkauksen sanavalinnasta. Paras tapa arvioida tuotetta on lukea ainesosalista, testata tulos itse todellisessa tilanteessa, kuten saunassa tai vedessä, ja kiinnittää huomiota siihen, miten väri lähtee pois, ei vain siihen, miten hyvin se pysyy paikallaan.
Muistilista ennen ostosta
- Tarkista ainesosalistalta vahat ja silikonipohjaiset polymeerit, ei pelkkää etusivun sanaa.
- Erota vedenkestävyys ja hikoilunkestävyys toisistaan, ne testataan eri tavoin.
- Testaa tuote itse kolmella tavalla: kyynel, sauna, vesi.
- Levitä ohut kerros kuiviin ripsiin, älä paksua kerrosta rasvaiseen ihoon.
- Poista öljypohjaisella aineella hankaamatta.
- Herkän silmänympäryksen kohdalla kysy apteekista, jos ärsytystä esiintyy toistuvasti.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista ihonhoito- tai lääketieteellistä neuvontaa.
Yksilölliset tulokset ja ihon reaktiot voivat vaihdella.